Matka Bangkokista Siem Reapiin kesti pysähdyksineen ja rajanylityksineen peräti 14-tuntia. Tie Kambodzhan puolella muuttui pölyisäksi kuoppaiseksi tietyömaaksi. Kuiva alava peltomaisema sekä todella vaatimattomat maalaistalot vilahtelivat ohitse. Illan pimetessä valoja ei juurikaan näkynyt vaan linja-auto poukkoili eteenpäin tähtitaivaan alla.
Siem Reapin pikkukaupunki on Kambodzhan tärkein matkailukaupunki läheisen Angkorin alueen ansiosta. Se kasvaa kovaa vauhtia tarjoten turisteille kaikkea mahdollista nettikahviloista tyyliravintoloihin ja hienoista hotelleista kotimajoituksiin. Paikalliset ihmiset vaikuttavat ystävällisiltä, vaikka leipä taitaa olla kovan työn takana satojen kaupustelijoiden ja tuktuk kuskien yrittäessä saada asiakkaita. Kambodzassa on käytössä kaksi valuuttaa, Yhdysvaltain dollari sekä paikallinen riel. Hinnat ilmoitetaan yleensä dollareina ja vaihtorahan saat rieleinä. Vielä kun yrität miettiä mitä kaikki on euroina tulee tosi sekava olo (1 dollari = 4000 riel=0,70 euroa). Hintataso on Thaimaata selvästi kalliimpaa.
Itse Angkorin alue käsittää kymmeniä temppeleitä ja raunioita sekä levittäytyy kymmenien kilometrien alueelle. Useat rauniot ovat yhä sankan metsän peitossa. Intialaista alkuperää olevan khmer-kansan luoma temppelikaupunki rakennettiin 600-1100 luvuilla. Se luetaan maailmanperintöluettelon hienoimpiin monumentteihin. Merkittävin yksittäinen temppelikokonaisuus on Angkor Wat ja usein koko alueesta käytetään tätä nimeä.
Muita temppeli ja rauniokohteita mitä ehdimme/jaksoimme käydä katsomassa olivat: Angkor Thom ja sen upeat kasvoreliefit (Bayon). Ta Phrom, joka on jätetty lähes siihen uskoon mitä se on ollut löydettäessä ja mahtavat puut ja niiden juuret ympäröivät raunioita. Pre Rupin korkea temppeli elefanttipatsaineen sekä Ta Som, Neak Pean ja Prasat Preah Khan.
Siem Reapin ja pääkaupunki Phnom Penhin välinen tie oli hyvässä kunnossa. Linja-autoa vastassa oli kymmeniä tuktuk kuskeja, jotka yrittivät saada asiakkaita sekä valitsemaan heidät tietyn hotellin tai majatalon bonuksen toivossa. Ensivaikutelmana kaupunki muistuttaa intialaisia kaupunkeja liikenneruuhkien ja likaisten katujensa ansiosta. Jätehuolto tuntuu olevan täällä vielä lastenkengissä kadunvarsien jätekasojen ja kadulla tapahtuvan lajittelujen takia. Kaupunki on pikkuhiljaa nousemassa jaloilleen järkyttävästä historiastaan huolimatta. Punaiset khmeerit tyhjensivät sen täysin v. 1975 ja ihmiset ajettiin orjatöihin riisipelloille tai tapettiin. Pakollisena nähtävyytenä Tuol Sleng keskitysleirimuseo toi maan synkän historian silmien eteen valokuvin, kidutusvälinein ja pääkalloineen.
Toki kaupungista löytyy myös hienoja rakennuksia, kuninkaallinen palatsi, temppeleitä, puistokatuja ja ravintoloita. Funkkishenkinen kauppahalli Central Market oli aikamoinen nähtävyys ja Tonle Sap joenvarren lippurivistöstä bongasimme myös Suomen lipun. Kiinalaisen uudenvuoden vaihtuminen näkyy täällä katukuvassa erinlaisin ovenpielikoristein. Ihmiset polttavat kadulla leikkirahaa ja syövät juhla-aterioita kadulle avoimissa liiketiloissaan.
Kommentit